Kun kesällä YLEn kuvaajan kanssa näimme miten Teheranin kadut yhdessä päivässä muuttuivat veriseksi taistelutantereeksi, uskoimme etteivät mellakat kestä kuin muutaman päivän - voitti kumpi osapuoli tahansa. Olimme väärässä.
Mellakat ovat jatkuneet Iranissa yli puoli vuotta. Poliisit ja vapaaehtoiset moottoripyörillä liikkuvat Basij-turvallisuusjoukot ampuvat mielenosoittajia, mutta se ei vieläkään ole saanut uudistusmielisiä rauhoittumaan.
Maanantaiaamuna 28.12. pidätettiin mm. viime kesän vaalit hävinneen presidenttiehdokkaan kampanjapäällikkö. Alireza Beheshti. Tapasimme hänet kesällä vaalien aikaan Teheranissa. Tuolloin hän vielä vakaasti uskoi demokratian voittoon.
Iranin johto - presidentti Mahmud Ahmadinejadin hallinto ja korkeinta valtaa käyttävä uskonnollinen johto - pysyvät kovana. Uudistusmielisten vaatimuksiin laajemmista vapauksista tai kesäkuun vaalien uusimisesta vastataan voimatoimin.
Puhuin aamupäivällä puhelimessa erään teheranilaisen uudistusmielisen kanssa. Aiemmin reipas ja jopa fanaattinen Iranin hallinnon vastustaja vaikutti nyt vain väsyneeltä ja huokaisi, että "Iran ei nyt tarvitsisi tätä kaikkea väkivaltaa".
Poikkeuksellista näissä mielenosoituksissa on myös se, että monet mielenosoittajat vaativat avoimesti Iranin uskonnolisen johtajan häätämistä vallasta. Se on poikkeuksellista maassa, jossa koko monimutkainen valtajärjestelmä rakentuu sen varaan, että uskonnollisen johdon mielipiteitä ei kyseenalaisteta.
Mutta uskonnollinen johtaja Ali Khamenei asettui mielenosoitusten alusta saakka hallinnon puolelle ja menetti samalla uskottavuutensa mielenosoittajien silmissä. Siinä mielessä mellakoissa on kyse koko Iranin vuonna 1979 perustetun islamilaisen valtion tulevaisuudesta.
Kysymys kuuluukin, kauanko verinen mellakointi voi jatkua, ennen kuin jompi kumpi puoli luovuttaa? Ja mitä sen jälkeen tapahtuu Iranissa? Ja sitä kautta Lähi-idässä?
Iran on ollut viime vuodet otsikoissa sen epäillyn ydinaseohjelman takia. Jo vuosia Iranin on epäilty salassa valmistelevan jos ei ydinasetta, niin ainakin valmiutta ydinaseen valmistukseen. Iranin mukaan se havittelee vain ydinenergiaa.
Mellakoissa ei ole kyse Iranin ydinohjelmasta, se jatkunee joka tapauksessa, tapahtuipa mellakoiden jälkeen mitä tahansa. Ydinenergiaohjelmalla on Iranissa laaja kannatus, niin hallinnossa kuin mellakoivien uudistusmielistenkin keskuudessa.
Mutta kun katsoo Lähi-idän karttaa, lähes jokaisessa Iranin naapurimaassa on ydinaseita. Ei siis ihme, että Teheranin kaduilla niin konservatiiveissa kuin uudistusmielisissäkin on paljon niitä, joiden mielestä Iran voisi hankkia ydinaseitakin pärjätäkseen Lähi-idän tiukassa aluepolitiikassa.
Ja vaikka Iranin mellakat nyt johtaisivat jonkinlaiseen uudistusmielisten valtaannousuun, ei Iranin ydinohjelma pysähtyisi. Ydinohjelma huomattiin lännessä tämän vuosikymmenen alussa - kun presidenttinä oli uudistusmielinen Khatami.
YLE Uutiset / Jukka Niva
Kirjoittaja on vieraillut Iranissa useita kertoja
هیچ نظری موجود نیست:
ارسال یک نظر
توجه:فقط اعضای این وبلاگ میتوانند نظر خود را ارسال کنند.