۱۳۸۸/۱۰/۷

Suomen Iranin-suurlähettiläs: Mielenosoitusten luonne muuttunut

Suomen Iranin-suurlähettiläs: Mielenosoitusten luonne muuttunut

julkaistu tänään klo 17:12, päivitetty tänään klo 17:27
Mielenosoittajat hyökkäämässä poliisiautoa vastaan

Amatöörikuvaajan videossa näkyy, miten vihaiset mielenosoittajat hyökkäävät poliisiauton kimppuun Teheranissa 27. joulukuuta.

Kuva: Reuters-TV

Suomen Teheranin-suurlähettiläs Harri Salmi arvioi, että Iranin väkivaltaisemmiksi muuttuneiden mielenosoitusten tavoitteet ja luonne ovat muuttuneet. Salmi kuvaa ilmapiiriä maassa jännittyneeksi ja odottavaksi.

Salmi kertoo, että viimeksi kuluneen viikon aikana jännitys on selvästi leimahtunut mielenosoituksiksi, jotka ovat levinneet eri puolille pääkaupunkia Teherania.

- Ihmiset eivät tiedä, mitä tulee tapahtumaan, Salmi sanoo.

Mielenosoitusten jatkumisen syyt

Mielenosoitukset levisivät viikonlopun aikana myös useisiin muihin kaupunkeihin eri puolille maata. Salmi kertoo, että mielenosoitukset saivat uutta pontta vaikutusvaltaisen ja arvostetun suurajatollahin Hossein Ali Montazerin hautajaisista.

- Viranomaiset kielsivät kaikki Montazerin muistotilaisuudet, mutta ihmiset halusivat osoittaa mieltä hänen puolestaan vanhoillisten uskonoppineiden johtamaa hallitusta vastaan. Montazeri oli hallituksen kovasanainen arvostelija ja nautti suurta arvostusta kansan ja uudistusmielisten voimien keskuudessa, Salmi muistuttaa.

Hossein Ali Montazerista piti aikanaan tulla Iranin islamilaisen tasavallan perustajan, ajatolla Ruhollah Khomeinin seuraaja. Hänet kuitenkin syrjäytettiin, ja Khomeinin kuoltua vuonna 1989 Iranin korkeimman vallan haltijaksi nousi maan nykyinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei.

- Kun virallinen Iran halusi hiljentää Montazerin muiston, se herätti kansassa myötätuntoa suurajatollahia kohtaan ja vahvisti mielialoja hallitusta vastaan. Tämä asetelma on nyt kiihtynyt väkivallan kierteeksi hallituksen ja opposition välillä, Salmi sanoo.

Mielenosoitusten luonne muuttunut

Alun perin oppositio vaati vilpilliseksi väitetyn presidentinvaalin tuloksen kumoamista. Virallisen vaalituloksen mukaan Mahmoud Ahmadinejad voitti kesäkuun äänestyksessä ylivoimaisesti haastajansa Mir-Hosein Musavin. Mielenosoitukset alkoivat ja Musavi nousi oppositioliikkeen johtoon.

Suurlähettiläs Harri Salmi arvioi, että mielenosoitusten luonne ja tavoitteet ovat viime viikkoina muuttuneet.

- Aivan selvästi mielenosoituksissa huudettujen iskulauseiden kärki on enemään ja enemmän kohdistunut hallituksen johtoon ja samalla myös koko islamilaisen tasavallan perustana olevaa järjestelmää vastaan, Salmi sanoo. Mielenosoittajien tavoite on hänen mukaansa "enemmän vapautta ja demokratiaa" Iraniin.

Maanantaina tiedot Teheranista kertoivat, että useiden oppositiojohtajien kuten entisen presidentin Mohammed Khatamin ja Mir-Hosein Musavin läheisiä avustajia sekä entinen ulkoministeri Ibrahim Yazdi oli pidätetty.

Suurlähettiläs Salmi muistuttaa, että opposition jäsenten pidätykset ja liberaalien lehtien sulkemiset ovat olleet käytössä pitkin syksyä.

- Nyt pidätykset näyttävät lähestyvän itse oppositiojohtajia. Teheranissa kysytäänkin, milloin on heidän vuoronsa tulla pidätetyiksi ja joutua syytetyiksi, uskalletaanko näin tehdä ja mitkä olisivat seuraukset, kertoo Salmi.

YLE Uutiset

NÄKÖKULMA: Kauanko Iran kestää mellakoita?

Kun kesällä YLEn kuvaajan kanssa näimme miten Teheranin kadut yhdessä päivässä muuttuivat veriseksi taistelutantereeksi, uskoimme etteivät mellakat kestä kuin muutaman päivän - voitti kumpi osapuoli tahansa. Olimme väärässä.

Mellakat ovat jatkuneet Iranissa yli puoli vuotta. Poliisit ja vapaaehtoiset moottoripyörillä liikkuvat Basij-turvallisuusjoukot ampuvat mielenosoittajia, mutta se ei vieläkään ole saanut uudistusmielisiä rauhoittumaan.

Maanantaiaamuna 28.12. pidätettiin mm. viime kesän vaalit hävinneen presidenttiehdokkaan kampanjapäällikkö. Alireza Beheshti. Tapasimme hänet kesällä vaalien aikaan Teheranissa. Tuolloin hän vielä vakaasti uskoi demokratian voittoon.

Iranin johto - presidentti Mahmud Ahmadinejadin hallinto ja korkeinta valtaa käyttävä uskonnollinen johto - pysyvät kovana. Uudistusmielisten vaatimuksiin laajemmista vapauksista tai kesäkuun vaalien uusimisesta vastataan voimatoimin.

Puhuin aamupäivällä puhelimessa erään teheranilaisen uudistusmielisen kanssa. Aiemmin reipas ja jopa fanaattinen Iranin hallinnon vastustaja vaikutti nyt vain väsyneeltä ja huokaisi, että "Iran ei nyt tarvitsisi tätä kaikkea väkivaltaa".

Poikkeuksellista näissä mielenosoituksissa on myös se, että monet mielenosoittajat vaativat avoimesti Iranin uskonnolisen johtajan häätämistä vallasta. Se on poikkeuksellista maassa, jossa koko monimutkainen valtajärjestelmä rakentuu sen varaan, että uskonnollisen johdon mielipiteitä ei kyseenalaisteta.

Mutta uskonnollinen johtaja Ali Khamenei asettui mielenosoitusten alusta saakka hallinnon puolelle ja menetti samalla uskottavuutensa mielenosoittajien silmissä. Siinä mielessä mellakoissa on kyse koko Iranin vuonna 1979 perustetun islamilaisen valtion tulevaisuudesta.

Kysymys kuuluukin, kauanko verinen mellakointi voi jatkua, ennen kuin jompi kumpi puoli luovuttaa? Ja mitä sen jälkeen tapahtuu Iranissa? Ja sitä kautta Lähi-idässä?

Iran on ollut viime vuodet otsikoissa sen epäillyn ydinaseohjelman takia. Jo vuosia Iranin on epäilty salassa valmistelevan jos ei ydinasetta, niin ainakin valmiutta ydinaseen valmistukseen. Iranin mukaan se havittelee vain ydinenergiaa.

Mellakoissa ei ole kyse Iranin ydinohjelmasta, se jatkunee joka tapauksessa, tapahtuipa mellakoiden jälkeen mitä tahansa. Ydinenergiaohjelmalla on Iranissa laaja kannatus, niin hallinnossa kuin mellakoivien uudistusmielistenkin keskuudessa.

Mutta kun katsoo Lähi-idän karttaa, lähes jokaisessa Iranin naapurimaassa on ydinaseita. Ei siis ihme, että Teheranin kaduilla niin konservatiiveissa kuin uudistusmielisissäkin on paljon niitä, joiden mielestä Iran voisi hankkia ydinaseitakin pärjätäkseen Lähi-idän tiukassa aluepolitiikassa.

Ja vaikka Iranin mellakat nyt johtaisivat jonkinlaiseen uudistusmielisten valtaannousuun, ei Iranin ydinohjelma pysähtyisi. Ydinohjelma huomattiin lännessä tämän vuosikymmenen alussa - kun presidenttinä oli uudistusmielinen Khatami.

YLE Uutiset / Jukka Niva

Kirjoittaja on vieraillut Iranissa useita kertoja

A question of integrity

Iran's institutions must investigate allegations of scientific plagiarism as a matter of urgency

Plagiarism scandal grows in Iran

Nature has uncovered further instances of apparent plagiarism in papers co-authored by government ministers and senior officials in Iran. The spate of new examples raises questions about whether such incidents are symptomatic of conditions also common in other developing countries — such as difficulties with English or pressure to acquire academic credentials as a prerequisite for promotion — or whether they are also linked specifically to the Iranian regime, where growth of a merit-based university culture has been undermined by political appointments and purges of reform-minded scientists

Iran's Courageous Women Fight On

Meanwhile, the silence from the free world has been deafening. President Barack Obama, instead of embracing the protesters, has stood by hoping that the Iranian government will
unclench its fist and reach for the olive branch